Rantuu Oy

PL 10
41401 LIEVESTUORE

(Liepeentie 4)

(014) 86 11 11
0400 - 546 765
fax: (014) 86 11 12

e-mail: rantuu(at)rantuu.fi
myös:  rantuu(at)rantuu.inet.fi

 

päivitetty 130614

 

 


Casa Forestal, videohuone

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

SUOLAJÄRVIEN  LUONNONPUISTO

 

 

Suolajärvien luonnonpuisto (Pargue Natural de Las Lagunas de La Mata y Torrevieja) on perustettu 22.3.1994.  Torreviejan suolajärvet,  läheisen Santa Polan suola-altaat ja Elchessä sijaitseva El Hondo de Elche ovat kautta aikojen muodostaneet erään Euroopan merkittävimmistä kosteikkoalueista.  Alueen kunnat Torrevieja, Guardamar del Segura, Rojales ja Los Montesinos alkoivat yhdessä suunnitella alueen saamista luonnonsuojelukohteeksi, jossa olisi yhdistetty luonnon ja maisemien säilyttäminen ja alueiden perinteinen hyötykäyttö.  Suolajärvet kuuluivat vuonna 1962 Ranskassa listattuun Euroopan merkittävien kosteikkojen luetteloon, minkä lisäksi ne olivat merkittävien lintujensuojelualueiden luettelossa.  Vuonna 1971 suolajärvet sisällytettiin Iranissa pidetyssä kokouksessa maailman tärkeimpien kosteikkojen luetteloon.  Vuodesta 1989 alkaen alue oli kansallinen metsästyskieltoalue  ja vuodesta 1994 alkaen siis kansallispuisto.

Kansallispuiston kokonaispinta-ala on 37.000.000 m2 (= 3700 ha).   Se kattaa 53% koko Torreviejan kaupungin alueen pinta-alasta.  Laguna de Torreviejan pinta-ala on noin 1400 ha ja Laguna de la Matan pinta-ala noin 700 ha.

Geologisesti molemmat suolajärvialueet ovat notkelmia, jotka ovat olleet kokonaan erillään merestä.  Ne on liitetty mereen kanavaverkon avulla.   Alun pitäen kanavat rakennettiin kalojen siirtymistä varten, mutta ne eivät toimineet toivotulla tavalla, sillä veden virtaus oli liian vähäistä.  Sen vuoksi lampien suolapitoisuus nousi liian korkeaksi kalojen elämistä ajatellen.  1300-luvun ensimmäisellä neljänneksellä kruunu, tai tarkemmin sanoen Prinssi Don Sancho, lahjoitti altaat Orihuelan kaupungille, mutta kun altaat todettiin käyttökelvottomiksi, kaupunki palautti ne kruunulle.   Suolanerotusta alettiin ensinnä tehdä La Matan altaassa.  Kun tulokset olivat suotuisia, alkoi toiminnasta tulla järjestynyttä.  1800-luvun loppupuolella kanavajärjestelmää uusittiin ja vesi suolajärviin alettiin ottaa La Matan altaan kautta ja johtaa sieltä Torreviejan altaaseen.  Meren ja La Matan altaan välistä kanavaa kutsutaan nimellä El Acequion (kanava).  La Matan altaasta tuli siis "esilämmitysallas", mistä suolainen jo osin väkevöitynyt vesi siirretään Torreviejan altaaseen kiteytymään.

Luonto on mukautunut alueen suolapitoisuuden nousuun vuosisatojen kuluessa siten, että jos suolanottotoiminta nyt pysäytettäisiin, olisi edessä todennäköisesti ekokatastrofi.  Lampien saaminen suojelun piiriin on jo siitäkin syystä ollut perusteltua.  Suola-altaat pitävät ilman kosteutta poikkeuksellisen vakaana, minkä vuoksi lähitienoon alueet ovat erityisen suotuisia viljelymaiksi.  Mm. viiniköynnös, sitrushedelmät, melonit ja granaattiomenapuu menestyvät täällä erinomaisesti, vaikka se kartasta katsoen ei muutoin pitäisi olla mahdollista.

Kansallispuisto jakautuu kolmeen osaan: suola-allasalueisiin, ruoko-kaislikkoalueisiin ja puustoalueisiin.  Suola-allasalueet levittäytyvät itse järvien ympärille sille etäisyydelle, jolla suolapitoisuus on niin korkea, että se mahdollistaa vain suolaisen alueen kasviston toimeentulon.  Näitä ovat mm. kasvisukuihin Suaeda (pikkukilokki), Salicornia (suolayrtti), Arthrocnemum (varpusuolayrtti) ja Salsola (kilokki) kuuluvat lajit.  Ruoko-kaislikkoalueiden valtalajistoa ovat Phragmites communis (järviruoko), Cladium mariscus (taarna) ja Scirpus-sukuiset kaislat ja suolapitoisuuden aletessa mm. kanervakasveihin kuuluva Tamarix-pensas (tamariski) ja Limonium (ikiviuhko).  La Matan suolajärven etelärannalla on puustoalue, jossa kasvaa pinjamäntyjä, tammia ja eukalyptuksia.   Eläimistö on vähäisempää, lukuun ottamatta lintuja, joita alueella tavataan useita satoja lajeja.  Lintuja tuovat alueelle suolajärvissä elävät moskiittosääsken toukat ja massoittain esiintyvät Artemia salina -nimiset pienet (10-12 mm) alkeelliset äyriäiset eli suolalehtijalkaiset.  Näiden äyriäisten sanotaan antavan lammikoille niiden tyypillisen punertavan värin, samoin niiden sanotaan värjäävän niitä syövien lintujen sulkia punertaviksi.  Haluatko katsoa lyhytfilmin suolalehtijalkaisista? Tarjolla on toinenkin lyhytfilmi ja vielä kolmaskin.

Muuttolinnuista tunnetuimmat lienevät flamingot (Phoenicopterus ruber), jotka käyttävät suolajärviä muuttomatkojensa levähdyspaikkoina.  Niitä saattaa olla suolajärvillä samanaikaisesti tuhansia.   Toinen tätä kautta kulkeva suurmuuttaja on mustakaulauikku (Podiceps nigricollis), joita on tavattu kerralla jopa 3000 yksilöä.  Espanjalaiset kutsuvat tätä lintua nimellä "zampullin cuellinegro" (mustakaulainen sukeltaja).  Muita merkittäviä lajeja ovat mm. avosetti, ristisorsa, pikkutiira, mustajalkatylli, valkoposkitiira ja kalatiira.  Altailla näkee usein myös monen lajin haikaroita. 

Osa kansallispuistosta on yleisessä käytössä.  Niinpä puistossa on 5,2 km:n polkupyöräreitti ja viitoitettu jalankulkureitti.  Kansallispuiston informaatiokeskus sijaitsee valkoisessa talossa nimeltään Casa Forestal , joka sijaitsee Laguna de la Matan puolella pienellä kukkulalla juuri La Matan pääristeyksen liikenneympyrän kohdalla.  Talossa on pysyväinen näyttely ja monipuoliset kartat ja selostukset alueesta.  Informaatiokeskuksen puhelinnumero on 966 920 404. 

 


Haluatko katsoa kartasta suolajärvien luonnonpuiston opastuskeskuksen sijainnin?

Haluatko palata Tervetuloa -sivulle, tutustua uusiin, käytettyihin tai vuokrattaviin asuntoihin, tilata esitteitä tai ehkäpä kirjoittaa meille ajankohtaisia asioista tai kysymyksistä?